Hae
Teollisuuden ja teknologiatoimialojen suunnittelutyö on mullistunut viimeisten vuosikymmenten aikana: uudet teknologiat, globalisaatio ja vastuullisuuskysymykset ovat vaikuttaneet työnteon tapoihin ja suunnittelun lähtökohtiin joko suoraan tai välillisesti. Miten suunnittelutyötä tarjoavat yritykset varautuvat tuleviin muutoksiin ja huolehtivat, että tarjonta vastaa kysyntää myös jatkossa?
Tamperelaislähtöinen, viidessä maassa toimiva Comatec Group uskoo tutkimukseen. Yritys on lähes 40-vuotisen historiansa aikana tehnyt useita toimialatutkimuksia, joiden tuloksena on lanseerattu palveluita, uusittu työvälineitä, koulutettu henkilöstöä sekä piirretty suuntaviivoja kansainvälistymiselle.
– Mielestäni on tärkeää, että yritykset seuraavat muutoksia toimintaympäristössään tutkimuksen keinoin. Yhtä tärkeää on se, mitä tutkimusten tuloksilla tehdään – jäävätkö ne vain johtoryhmän tietoon vai konkretisoituvatko toimenpiteiksi kautta linjan? Suunnitteluyrityksen tärkein arvoa tuottava tekijä työskentelee CAD-päätteen ääressä ja olisi harmi, jos hän ja yritystoiminnan kehittämisen toimenpiteet eivät kohtaisi, Comatecin hallituksen jäsen Matti Sommarberg sanoo.
Sommarbergilla on pitkä kokemus teknologiateollisuudesta muun muassa Cargotec Oyj:n palveluksessa. Tällä hetkellä hän toimii työelämäprofessorina Tampereen yliopiston Johtamisen ja talouden tiedekunnassa.
Tutkimus liiketoiminnan kehittämisen työkaluna
Comatecin hallituksessa Matti Sommarbergin erityisenä roolina on yrityksen toimintaympäristön seuranta ja hän myös koordinoi parhaillaan työn alla olevaa toimialatutkimusta. Tutkimuksen tehtävä on selvittää, miltä tulevaisuus suunnittelu- ja teknologiatoimialalla näyttää ja miten Comatecin tulee siihen varautua.
– Itselläni on sellainen käsitys, että mitä paremmin ihminen ymmärtää maailmaa ympärillään, sitä todennäköisemmin hän tekee viisaita päätöksiä eri tilanteissa. Hallitustyöskentelyyn kuuluu tarkastella ympäristön muutoksia Comatecin strategian näkökulmasta, mutta ennen kaikkea pohtia, miten erilaiset ilmiöt vaikuttavat suunnittelijoidemme tai asiakasyritystemme arkeen, Sommarberg sanoo.
Tekoälyä pelätään suotta
Teknologian kehittyminen on yritysten suurin haaste ja myös mahdollisuus tällä hetkellä. Miten pysyä kehityksen vauhdissa ja jopa sen kärjessä? Miten turvata henkilöstön oikeanlainen osaaminen? Näitä kysymyksiä pohditaan myös Comatecissa.
Teknologioista Sommarberg nostaa esiin tekoälyn: se ei ole uusi asia, mutta kehitys esimerkiksi datan määrässä, tiedonsiirron nopeudessa ja teknologiaan pohjautuvissa sovelluksissa tekee tekoälystä merkityksellisen juuri nyt.
– Mielestäni tekoälyyn liittyy paljon virheajattelua. Se ei korvaa ihmistä, eikä sen avulla kuka tahansa osaa tehdä mitä tahansa. Uskon perinteisten suunnittelun ammattitaitovaatimusten entisestään kasvavan, sillä asiakastarpeet, uudet valmistusteknologiat, materiaalit ja suunnittelutyökalut edellyttävät suunnittelijalta sekä syvempää osaamista että ymmärrystä eri osa-alueiden välisistä vaikutusmekanismeista. Pätevä suunnittelija toki saa tekoälystä oivan kumppanin, kun tunnistaa ja hallitsee myös sen riskit, Sommarberg sanoo.
Henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara
Sommarberg pitää tärkeänä, että yrityksissä tunnistetaan yhteiskunnassa vallitsevat arvot ja niiden vaikutus työelämään.
– Tällä hetkellä on pinnalla etätyön ja lähityön yhteensovittaminen. Sääntöjen laatimisen sijaan kannustaisin yrityksiä pohtimaan, miten henkilöstö pystyy tuottamaan sen asiakkaille lisäarvoa mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Mikä sopii yhdelle työntekijälle vähentää toisen työtehoa merkittävästi, ja siksi tiukat säännöt eivät joka tilanteessa ole se paras ratkaisu, Sommarberg toteaa.
Comatecissa uskotaan, että motivoitunut ja osaava henkilöstö on yrityksen toiminnan ydin, ja yrityksessä satsataankin jatkuvasti henkilöstön koulutukseen sekä kannustavan ilmapiiriin luomiseen. Yrityksen tärkein tuote on asiakkaille tuotettu lisäarvo. Se syntyy nimenomaan suunnitteluinsinöörin työpöydällä.
– Hallitusroolini mukaisesti pyrin lisäämään työntekijöidemme ymmärrystä asiakkaidemme toimialaympäristön muutoksia muun muassa geopolitiikkaan, teknologiaan, liiketoimintamalleihin tai kestävään kehitykseen liittyen. Toivoakseni olemme onnistuneet luomaan sellaisen kulttuurin, jossa näihin muutoksiin suhtaudutaan uteliaisuudella, ja jossa jokainen uskaltaa jalostaa isosta kuvasta oman työnsä ja erityisesti asiakastarpeen kannalta parhaita mahdollisia käytäntöjä, Sommarberg päättää.
Comatecissa mekaniikkasuunnittelun harjoittelijana toimiva Iina Korpiaho hakeutui alanvaihtajana opiskelemaan konetekniikkaa. Hän suhtautuu alaan ja sen muutoksiin uteliaan innostuneesti.
– Kiinnostuin suunnittelutyöstä, koska se on niin monimuotoista; kaikkea ei ihan hetkessä opi ja työkalujen ja ohjelmien kehittyessä tulee myös koko ajan uutta opittavaa. Jo nyt olen huomannut, että tämä työ ei helposti käy tylsäksi, koska itseään voi kehittää työn kautta niin monella osa-alueella, ja vaihtelevat projektit tuovat eteen uusia haasteita.
Artikkeli on julkaistu Tekniikka & Talous -lehdessä 20.9.2024.