Hae
Digitaaliset teknologiat ovat lisänneet älyä koneisiin ja laitteisiin, muuttaneet yritysten sisäisiä prosesseja ja synnyttäneet uutta liiketoimintaa. Digitalisaatioon kohdistuu suuria odotuksia, mutta myös paljon epävarmuutta. Yksi asia on kuitenkin varma – digitalisaatiolta ei voi välttyä.
Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnan dekaanina työskentelevä Matti Sommarberg toppuuttelee digitalisaation ympärille kehittynyttä hypeä. Hänen mukaansa digitalisaation perusolemus on kuin minkä tahansa teknologian.
– Digitalisaatio itsessään ei hyödytä meistä ketään. Olennaista sen sijaan on, miten ja miksi digitaalisia teknologioita otetaan käyttöön. Digitalisaatiosta on kohuttu nyt kymmenisen vuotta, mutta todellisuudessa digitaalisia teknologioita on ollut olemassa jo yli 50 vuotta.
Teollisuus- ja teknologiayritykset ovat digitalisten teknologioiden myötä siirtyneet aivan uudelle aikakaudelle. Digitalisaatiolla tavoiteltavat asiat ovat kuitenkin yrityksen perusasioita: pyritään tekemään asiat nopeammin, edullisemmin tai laadukkaammin. Alussa digitalisaatio oli niinkin yksinkertaista kuin suunnittelijoiden piirustuslautojen korvaaminen tietokoneavusteisilla suunnitteluohjelmilla (CAD).
– Nykyisin digitaalisten teknologioiden tarjoamat mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Esimerkiksi systeemisuunnittelun periaatteilla tehtävä mallinnus mahdollistaa laitteiden toiminnan simuloinnin ennen kuin niitä on olemassakaan. Jo suunnitteluvaiheessa voidaan ennustaa komponenttien kestävyyttä, tulevan kunnossapidon tarpeita ja laitteen koko elinkaarta, Sommarberg sanoo.
Suunnittelussa voidaan digitalisaation myötä hyödyntää niin sanottua parviälyä:
– Esimerkiksi VR/AR-teknologiat laskevat kynnystä sille, että vaikkapa huoltohenkilöt tai laiteoperaattorit voivat osallistua tuotekehitykseen – visuaaliset mallit mahdollistavat suunnittelun kohteena olevan laitteen ymmärtämisen myös muille kuin suunnittelijalle itselleen, Sommarberg huomauttaa.
Kun puhe kääntyy digitalisaatioon osana yrityksen strategiaa, Sommarberg innostuu tosissaan. Hän ottaa esimerkiksi mallin, jossa liiketoimintaa johdetaan kolmessa horisontissa.
Ensimmäisessä horisontissa yritys huolehtii nykyisen ydinliiketoimintansa säilyttämisestä, toisessa se satsaa orastaviin uusiin liiketoimintoihin. Kolmannessa horisontissa luodaan pohjaa radikaaleille innovaatioille, vaikka niihin liittyisikin vielä epävarmuuksia.
– Horisonttiajattelun avain on siinä, että menestyäkseen yritystä tulisi johtaa kaikissa kolmessa horisontissa. Todellisuudessa ensimmäiseen horisonttiin lipsahtaa helposti yli 80 prosenttia, liian usein loput toiseen ja kolmatta ei edes mietitä. Tämä pätee myös digitaalisten teknologioiden hyödyntämiseen yrityksissä.
– Tulevaisuuden menestyjät ovat niitä, jotka tietoisella riskillä mutta johdonmukaisesti tekevät työtä menestyksen eteen, Sommarberg sanoo.
– Innovaatiohakuisille yrityksille kolmannessa horisontissa toimiminen on luontaista. Esimerkiksi yliopistojen kanssa tehtävä tutkimusyhteistyö on erinomainen tapa edistää yrityksen innovaatiotoimintaa, onhan uuden tiedon tuottaminen yliopistojen ydintehtäviä. Tällaisen yhteistyön kautta yritys voi myös rakentaa ajatusjohtajuutta omalla toimialallaan, Sommarberg muistuttaa.
Hypestä huolimatta digitalisaatio ei ole taikasana, joka avaa yritykselle ovet menestykseen – päinvastoin.
– Uskon ihan oikeasti siihen, että saadakseen digitalisaatiosta suurimman mahdollisen hyödyn yrityksessä pitää tehdä kovasti töitä. Saavuttaakseen menestystä pitää jollakin tasolla ymmärtää digitaalisten teknologioiden perusasiat ja miten niitä voi käyttää. Ennen kaikkea pitää kuitenkin ymmärtää mitä niillä voidaan omassa liiketoiminnassaan saavuttaa, Sommarberg summaa.
Riittävän ymmärryksen lisäksi vaaditaan riskinottokykyä sekä heittäytymistä.
– Digitalisaation yksi merkittävä dimensio on ehdottomasti siihen liittyvä kokeilukulttuuri. Uuden teknologian soveltamisessa joutuu hyväksymään, että sen vaikuttavuutta on testattava kokeilemalla. Toisaalta kokeilukulttuuri lisää ymmärrystä digitaalisista teknologioista koko organisaatiossa: kädet savessa oppii paremmin kuin seminaareissa istumalla.
Sommarberg muistuttaa, että oikopolkua ei ole.
– Ei ole olemassa sellaista asiaa kuin yhden yön menestys. Menestystä edeltää aina vuosien työ. Yhdessä yössä voi korkeintaan kertoa saavutuksestaan maailmalle ja ehkä sitä kautta saavuttaa merkittävää kilpailuetua omalla toimialallaan.
Suurelle yleisölle digitalisaatio on moderni ilmiö, mutta tosiasiassa sen juuret johtavat kymmenien vuosien taakse. Digitaalisten teknologioiden yleistyminen ei sekään ole sattumaa, vaan perustuu esimerkiksi taloustieteissä todennetuille lainalaisuuksille.
– Digitalisaatiosta puhuttaessa ei tietenkään pidä väheksyä teknisten ominaisuuksien kehittymistä, mutta niiden lisäksi merkittävin selittäjä digitaalisten teknologioiden yleistymisessä on niin sanottu Mooren laki, jossa suoristuskyky kasvaa eksponentiaalisesti samalla kun hinta laskee. Se, mikä ennen oli mahdollista vain suuryrityksille, on nyt saavutettavissa kaikille, Sommarberg sanoo.
Käytännön esimerkki Mooren lain toteutumisesta on älypuhelin. Tietokone, joka ennen vei ison huoneen tilan ja maksoi omaisuuksia, mahtuu nyt kenen tahansa taskuun.
– Tällä hetkellä on mielenkiintoista seurata, miten teknologian hinnan laskiessa tekoäly vähitellen tulee hajautetusti laitteisiin.
Toinen digitalisaatioon liittyvä käsite on kellotaajuus ja sen muuttumisilmiö.
Aikaisemmin kesti kymmeniä vuosia siirtää modernia teknologiaa toimialalta toiselle – esimerkiksi formula-autoihin kehitetyt ominaisuudet yleistyivät vähitellen henkilöautoissa ja siirtyivät sitten kuorma-autojen kautta lopulta työkoneisiin.
– Nykyisin teknologioiden kellotaajuus on aivan toinen. Kuluttajille luotu teknologia voi saman tien siirtyä teollisuuden sovelluksiin kuten on tapahtunut esimerkiksi peliteknologioissa. Scifi ei enää ole scifiä, Sommarberg tuumaa.
TEKSTI: MARIANNE VALTA
KUVA: OKKO SORMA