Suomen ABB:n Marine and Ports -yksikkö Helsingin Vuosaaressa kehittää sähköistys- ja automaatio-ratkaisuja meriteollisuuden tarpeisiin. Yksikön keihäänkärkituote on Azipod®-propulsiojärjestelmä, joka edistää muun muassa risteilijöiden, jäänmurtajien, ro-ro -aluksien ja tankkereiden polttoainetaloudellisuutta, energiatehokkuutta ja ajettavuutta.
Azipod®-potkurilaitteessa kiinteälapaista potkuria pyörittävä vaihtosähkökäyttöinen moottori sijaitsee laivan ulkopuolella olevassa erillisessä ohjailuyksikössä. 360 astetta kääntyvän ohjausyksikön ansiosta Azipod®-potkurijärjestelmää käyttävällä aluksella on parempi ohjailukyky, se on hiljaisempi ja tilankäyttö laivan sisällä on tehokkaampaa. Hyvän ohjailtavuuden ansiosta myös turvallisuus paranee huomattavasti.
Energiatehokkuus on yksi tulevaisuuden laivanrakennuksen kulmakivistä. Azipod®-propulsiojärjestelmällä varustettu alus säästääkin polttoainetta jopa 20 prosenttia perinteisiin potkureihin verrattuna. Polttoainesäästö perustuu häiriöttömään veden virtaukseen potkureissa. Tyypillisessä Itämeren automatkustajalautassa Azipod®-järjestelmän käyttö vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 10 000 tonnia vuodessa perinteiseen potkurijärjestelmään verrattuna.
ABB huolehtii nykyisin toimituksistaan niiden koko eliniän. Azipod®-yksikköjä on asennettu yli 250 kappaletta, lähes 120 alukseen ympäri maailmaa.
ABB on saanut tänäkin vuonna muun muassa yli 60 miljoonan dollarin tilauksen Azipod®-propulsiojärjestelmien toimittamisesta. Nämä valmistetaan Suomen ABB:n Vuosaaren ja Haminan tehtailla. Kyseessä on uusintatilaus maailman johtavalta risteilyaluksia rakentavalta MEYER WERFT -telakalta, mikä kertoo ABB:n lippulaivatuotteen asiakkaalle tuottamasta lisäarvosta ja siitä, että Azipod®-propulsiolaitteet ovat lunastaneet paikkansa.
Azipod®-propulsiolaitteiden tuotekehitys pyörii taukoamatta. Ratkaisuja kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa. Kehitystarpeet kohdistuvat useimmiten suorituskyvyn tai tehon parantamiseen, työntövoimaan tai nopeuteen. Laivoja viritetään ja tuunataan muutenkin, joten myös potkureista halutaan tehot irti. Käyttäjäkokemukset ovat liiketoiminnan ja tuotteiden kehitystyössä kaikkein arvokkaimpia. ABB:llä kehitystyön ytimessä on aina asiakas ja hänen tarpeensa. Jo lanseerattujen tuotteiden lisäksi kehitetään koko ajan uutta.
– Isot Azipod®-laitteet valmistetaan Vuosaaressa ja pienet valmistetaan ABB:n tehtaalla Kiinassa. Kummankin tuotekehitys on kuitenkin Vuosaaressa, kertoo suurtehoisten Azipod®-laitteiden uustuotekehityksestä vastaava tuotekehityspäällikkö Kai Karila.
– Aloitimme kaksi vuotta sitten tuotekehitysprojektin, jossa lähdettiin tutkimaan uudentyyppistä kääntölaitetta. Kehitystyö sisälsi yhtenä merkittävänä osa-alueena hydraulijärjestelmän. Aloitimme silloin yhteistyön hydrauliikan osalta Comatecin EEMC-tiimin kanssa, Kai kertoo.
– Tässä itsenäisessä viiden kuukauden projektissä EEMC-tiimi konseptoi kaiken kaikkiaan 30 erilaista vaihtoehtoa, Kai jatkaa.
EEMC-tiimi karsi yhdessä ABB:n kanssa ehdotuksia ja jatkaa nyt hydrauliikan osalta kehitystyötä ABB:n valitsemaan konseptiin, jota on alettu tuotteistamaan. Projektin tiimoilta Comatecin EEMC-tiimiin kuuluva projektipäällikkö Suvi Westerlund oli noin vuosi sitten Vuosaaressa paikan päällä komennuksella muutaman kuukauden.
– Kaikilla on omat erikoisosaamisalueensa, mutta pääasiassa teemme kuitenkin töitä tiiminä. Näin syntyy paras tulos myös asiakkaan kannalta. Esimerkiksi ABB:lle olemme konseptointiprojektin ja sitä seuranneen yhteistyön aikana tehneet useita keksintöilmoituksia. Keksintöilmoituksessa asiakkaalle kerrotaan mitä keksittiin, miten se toimii ja tietenkin miten se hyödyttää asiakasta. Jos asiakas päättää ostaa oikeudet keksintöön, EEMC-tiimi ei voi käyttää sitä enää muissa projekteissa, Suvi kertoo.
– Siinä vaiheessa keksinnöstä tulee asiakkaan omaisuutta, eikä keksinnön sisällöstä välttämättä tiedä edes asiakkaan oma väki, joten suhtaudumme salaisuuden säilyttämiseen äärimmäisellä vainoharhaisuudella, Suvi nauraa, mutta vakavoituu jälleen.
– Keksintö menee sitten patenttivaiheeseen asiakkaan aikataulun mukaan, siis jos he päättävät tuotteistaa ja suojata sen.
– Tiimin työtä leimaa luottamuksellisuus. Lähes kaikki projektit ovat sellaisia, että niistä ei voi paljon sanoa. Yleensä emme saa ensi alkuun edes kertoa, että teemme jollekin asiakkaalle töitä. Asiakas päättää millä aikataululla näissä asioissa edetään, Suvi kuvailee.
– Tämäkin tuote tulee julkiseksi mahdollisesti vuoden kuluttua, Kai kertoo.
Suvin kanssa konseptointia ja kehitystyötä ovat tehneet myös EEMC-tiimiin kuuluva erikoissuunnittelija Hannu Vihtanen ja suunnittelupäällikkö Jukka-Pekka Uusitalo. Lisäksi Comatecin asiantuntijapalveluista vanhempi suunnittelija Anne Kotalampi on ollut mukana tekemässä FMECA-analyysiä.
– Olemme olleet oikein tyytyväisiä FMECA-analyysiin. Se vaikuttaa oikein viimeisen päälle tehdyltä ja siinä on kaikki huomioitu. Analyysin vaatima työmäärä kyllä yllätti. Sitä pitää myös päivittää ja ylläpitää, toteaa Kai.
– Olemme tilanneet lisäksi koulutusta FMECA:an liittyen ja muissa projekteissa käytämme myös Comatecin asiantuntemusta niin FMECA:ssa kuin hydrauliikassakin, Kai toteaa.
– Yhteistyö on ollut tosi hyvää. Minulla ei ole moitittavaa. Tiimin ja siihen kuuluvien henkilöiden kombinaatio on sopiva. Hannu miettii teknisiä asioita viimeisen päälle – eri vaihtoehtoja ja näkökantoja. Suvikin osaa tekniikan ja ajatella eri näkökulmia, mutta hän pystyy myös viemään hommaa eteenpäin. Annekin on asiantunteva ammattilainen, kehuu Kai tiimiä.
– Pyrimme tekemään testejä tehtaalla mahdollisimman paljon osakokonaisuuksille silloin, kun se on järkevää. Suvi ja Hannu olivat ohjaamassa testausta hydrauliikkaan liittyen, Kai kertoo.
– Tähän projektiin liittyen testasimme turvallisuuteen ja toimivuuteen vaikuttavia eri vaihtoehtoja löytääksemme parhaan toteutustavan uudelle ominaisuudelle, Suvi selventää.
– Uusien ominaisuuksien kanssa yritämme löytää mahdolliset sudenkuopat jo suunnittelupöydällä, mutta välillä testaus tai simulointi on tarpeen. Näistä päätetään aina yhdessä asiakkaan kanssa.
– Merikokeita esimerkiksi tälle kehitteillä olevalle tuotteelle päästään tekemään vasta sitten, kun sen on asiakas ostanut ja se on asennettu ensimmäiseen laivaan. Hydrauliikan osalta EEMC-tiimi voi olla merikokeissa mukana aikanaan, Kai toteaa.
Liiketoimintapäällikkö Arto Timperin perustaman Comatecin hydrauliikan ja liikkeenhallinnan osaamiskeskuksen vetäjänä toimii Jukka-Pekka Uusitalo. Suvin, Hannun ja Jukka-Pekan lisäksi ydintiimiin kuuluu suunnittelupäällikkö Vesa Aarni Comatecin Kuopion toimistosta. Liikkuvien koneiden lisäksi heillä on vankka osaaminen marine-puolen sovelluksista.
– EEMC-tiimi on lähtenyt Arton visiosta sekä Hannun ja minun halusta tehdä yhdessä töitä. Lisäksi Vesa liittyi joukkoon ja Arto kutsui Suvin mukaan pian tiimin perustamisen jälkeen. Ydintiimin rakenne on ollut toimiva, Jukka-Pekka kuvailee tiimiään.
Comatec Groupin EEMC-tiimi (Energy Efficient Motion Control) tarjoaa filosofiansa mukaisesti energiaa ja kustannuksia säästäviä suunnitteluratkaisuja.
– Osaamiskeskuksemme palveluihin kuuluvat konseptointi, esisuunnittelu, simulointi, suunnittelu sekä prototyypin rakentamisen valvonta ja testaus joko yksittäisinä palveluina tai yhdistettyinä Comatec Groupin muihin palveluihin. Esisuunnittelun jälkeen tuotesuunnittelu ja konsultointi jatkuvat yhteistyössä asiakkaidemme kanssa koko tuotekehityksen ajan, Jukka-Pekka kertoo.
TEKSTI: TAINA SYRJÄNEN